Kuntien ympäristöluvanvaraiset ja rekisteröitävät toiminnat

Tässä raportissa on selvitetty kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten toimivaltaan kuuluvien ympäristölupavelvollisten toimintojen määriä sekä rekisteröintimenettelyn soveltamisen laajuutta. Aineisto kerättiin Ahvenanmaan kuntia lukuun ottamatta Suomen jokaiseen kuntaan lähetetyllä kyselyllä. Vastaukset kattoivat yli 95 prosenttia näistä kunnista. Tulosten mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvien toimintojen kokonaismäärät vastausten kattamissa kunnissa olivat vuodenvaihteessa 2013–2014 seuraavat: – 13 120 ympäristöluvanvaraista toimintaa, joista • 7 945:llä on ympäristönsuojelulain mukainen lupa • 3 185 toimii jonkin ennen ympäristönsuojelulakia myönnetyn luvan tai muun oikeutuksen perusteella • 1 990 kuuluu rekisteröintimenettelyn piiriin, mutta joihin siirtymäsäännösten mukaisesti vielä sovelletaan ympäristölupaa – 640 rekisteröintimenettelyn piiriin kuuluvaa, jo rekisteröityä toimintaa

Neoadjuvant chemotherapy in muscle-invasive bladder cancer

Bladder cancer can be divided into non-muscle-invasive and muscle-invasive types. In the muscle-invasive type of bladder cancer, removal of the bladder and internal genitalia is the cornerstone of treatment. Treatment results can be improved with pre-operative use of chemotherapy (neoadjuvant chemotherapy). In order to evaluate neoadjuvant chemotherapy associated adverse events and the effect on radical cystectomy related complications, we collected essential clinical and pathological data for all patients treated with or without neoadjuvant chemotherapy during 2005-2014 in Finland. The key findings were that patient selection for neoadjuvant chemotherapy is successful, most severe adverse events can be seen already after the first cycle and the use of neoadjuvant chemotherapy does not increase post-operative surgical complications. The other objective was to evaluate the potential of Positron emission tomography in combination with Magnetic resonance imaging in the evaluation of the primary staging of bladder cancer and treatment response to neoadjuvant chemotherapy. The key finding was that radical cystectomy cannot be avoided even when a complete radiological response is detected

INTRODUCING NOVEL LEARNING OUTCOMES AND PROCESS SELECTION MODEL FOR ADDITIVE MANUFACTURING EDUCATION IN ENGINEERING

Additive manufacturing (AM) is at the verge of being recognised as one of the main manufacturing methods among the traditional ones. The largest obstacle in using AM in the companies is the lack of knowledge about the possibilities of the technology. One sub-problem caused by this is the lack of qualified machine operators in companies due to the insufficient AM education. This indicates the need for strengthen the current AM education especially in the B.Sc. and M.Sc. levels in engineering education by emphasising the importance of AM in curriculum development. This study presents novel learning outcomes based on the needs of manufacturing industry and companies in Finland. A questionnaire was conducted to work-life representatives in order to map the requirements for AM education in the mechanical engineering degree of the Lapland University of Applied Sciences in Finland. The responds were collected as competences representing different areas of AM knowledge and the learning outcomes were derived from the responds. AM education must also provide a model for selecting the most suitable AM technology in order for students to learn the technological aspects. This study also presents a process selection model which can be used in AM education. The model allows the student to compare different AM technologies from different perspectives such as material, functionality and visual appearance point-of-view. Article visualizations

Eläinsuojien ympäristövalvonta – selvitys valvonnan selkeyttämismahdollisuuksista

Tässä selvityksessä tarkastellaan eläinsuojien ympäristövalvonnan nykytilaa. Selvitystyön tavoitteena oli kartoittaa mahdollisuuksia valvonnan suunnitelmallisuuden parantamiseksi sekä valvontakäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Erityisesti tavoitteena oli selvittää ympäristölupien ja viljelijätukien valvonnan päällekkäisyyttä. Eläinsuojiin kohdistuvaa ympäristölainsäädännön laillisuusvalvontaa toteutetaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja ELY-keskusten toimesta. Eläinsuojien luvanvaraisuus perustuu tuotantoeläinten yksikkömääriin ja niiden tuottaman lannan määrään. Lupavalvontaa toteutetaan sekä kuntien että ELY-keskusten toimesta. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille kuuluvat ympäristölainsäädännön mukaiset tehtävät myös niiden eläinsuojien osalta, jotka eivät ole ympäristölupavelvollisia. Eläinsuojat oheistoimintoineen ovat myös muiden lakisääteisten valvontojen kohteina. Eri järjestelmien puitteissa toteutettavat valvonnat kohdistuvat osittain samoihin toimintoihin. Selvityshankkeen tukena toimi viranomaisista ja aiheeseen sidoksissa olevien tahojen edustajista muodostuva ohjausryhmä. Valvonnan nykytilanteen selvittämiseksi aineistoa kerättiin kuntien ja valtion viranomaisille sekä sidosryhmille kohdistetulla kyselyllä ja haastatteluilla. Selvityksessä pyrittiin myös arvioimaan tehtyjen selkeytysehdotusten toteuttamisen vaikutuksia

THE DESIGN PROCESS OF AN OCCUPATIONALLY SAFE AND FUNCTIONAL 3D PRINTING LEARNING ENVIRONMENT FOR ENGINEERING EDUCATION

Learning environment is a physical environment which enables and supports interaction and learning of an individual. Practical learning happens usually in a physical learning environment allowing students to learn through using a certain technology when engineering education is in focus. 3D printing offers a low-cost and easy to access way to learn technology through different 3D printing technologies. There is lack of proper guidelines and solutions how to design practical and safe 3D printing learning environment in current literature. The design of a 3D printing environment consists of designing the physical environment and the operational model for the environment. The most important issue in the design work is the occupational safety of the environment including identifying different risks for health. This study presents a process of designing a 3D printing environment in Lapland University of Applied Sciences mechanical engineering degree programme (B.Sc. degree) including layout and operational planning from educational point of view. The study emphasizes the importance of connecting technology with learning in engineering. This study also includes an educational process model presenting the actions which the environment enables from educational point of view. Functionality of the environment refers to the possibility to learn by doing and work in the environment in a way that enables diverse learning possibilities. The process model presents how a 3D printing learning environment can be connected with other functions in a university or in a company and therefore be a part of a manufacturing chain from educational point of view. Article visualizations

Vertailututkimus koulukiusaamisen interventio-ohjelmien vaikuttavuudesta Pohjoismaissa

Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma kokoaa vertailevasti yhteen kiusaamisen interventio-ohjelmien vaikuttavuutta Pohjoismaissa. Tutkimusmetodina toimivat analyyttinen ja vertaileva, systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Työn metodologinen viitekehys tulee vertailevan tutkimuksen tieteentraditioon kuuluvasta vertailevasta kasvatustieteestä, tutkimusaihepiirin taustateoria tulee kiusaamisesta sekä kiusaamisen ehkäisyyn keskittyvästä interventiosta. Laadunarviointi suoritettiin 38 artikkelille, käyttäen MMAT-mittaria vuodelta 2011. Laadunarvioinnin läpäisi 23 artikkelia (N = 23), jotka otettiin varsinaiseen analyysiin. Artikkeleissa esiintyvät, analysoitavat, Pohjoismaiset interventio-ohjelmat olivat KiVa Koulu® (N = 13), OBPP-ohjelma (N = 4), Zero-ohjelma (N = 2), Respect-ohjelma (N = 3) ja PS-ohjelma (N =1). Nämä analysoitiin ja muodostettiin synteesiksi sekä tuloksiksi. Tulokset ovat vaihtelevia. KiVa Koulu® -ohjelma oli vaikuttava uhriutumisen vähentämisessä sekä tehokas eniten uhriutuneiden tilan parantamisessa. Lisäksi se vaikutti vähentävästi myös kiusaamiseen sekä kyberkiusaamiseen. KiVa Koulu® -ohjelman vaikutus on vahvempi ala- kuin yläkoulussa. Sama ilmiö näkyi myös osassa muita interventio-ohjelmia — ohjelman interventioefekti näyttäisi laskevan, mitä pidemmälle yläkouluasteille siirrytään. OBPP-ohjelma onnistui vähentämään uhriutumista ja kiusaamista niin lyhyemmällä kuin pidemmällä aikavälillä. Respect-ohjelma onnistui vähentämään kiusaamista luokka-asteilla 5–7, muttei enää sitä ylemmillä luokka-asteilla. Ohjelmalla on myös viivästynyt interventiovaikutus poikiin. Zero-ohjelma onnistui vähentämään sekä kiusaamista että uhriutumista, mutta sama tapahtui myös kontrolliryhmässä. PS-ohjelmassa uhriutumisen aste vähentyi vain hieman, mutta koulupinnaaminen oli kasvanut. Erot olivat vaihtelevia, osa ohjelmista olivat vaikuttavampia kuin toiset. Tutkimus on toistettavissa, tutkittavana olevat aineistot ovat uudelleen tutkittavissa sekä MMAT-mittari on sovellettavissa. Uhkan validiteetille muodostavat kehitysasteella oleva MMAT-mittari sekä tutkimusaineiston vinouma ja tutkimusasetelmien variaatio. Tutkitut interventio-ohjelmat ovat kuitenkin vertailtavissa olevia koulutason interventio-ohjelmia. Tutkimuksen hyöty on ollut tuoda yhteen olemassa olevaa vaikuttavuustulosta kiusaamisen interventio-ohjelmien vaikuttavuudesta. Jatkotutkimuksena on mahdollista tutkia, mitkä tekijät tekevät interventio-ohjelmista vaikuttavia, ja miten interventio-ohjelmien vaikuttavuutta saisi lisättyä yläkoulutasolla. Myös kiusaamistoimintaan liittyvien motivaatiotekijöiden, sekä tutkimuksen laajentaminen kansainväliselle metatutkimustasolle on mahdollista

Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko

Kalastuslaki velvoittaa maamme 118 kalatalousaluetta laatimaan vuoden 2020 loppuun mennessä ehdotuksen aluettaan koskevaksi kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi (KHS). Suunnitelman hyväksyy elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Tämä käyttö- ja hoitosuunnitelman (KHS) mallirunko on laadittu kalatalousalueiden KHS-ehdotusten valmistelun apuvälineeksi. Ensisijainen ohjenuora ehdotuksen laadinnassa on kalastuslaki, joka määrittelee käyttö- ja hoitosuunnitelman sisällön ja sen laadinnassa huomioon otettavat seikat. Mallirunko on tutkijoiden näkemys siitä, miten kalastuslain käyttö- ja hoitosuunnitelmalta edellyttämät asiat on suunnitelmassa tarkoituksenmukaista järjestää ja käsitellä. Sen noudattaminen on vapaaehtoista. Mallirunkoa laadittaessa perustana oli kalastuslain 36 §:n yhdeksänkohtainen luettelo käyttö- ja hoitosuunnitelmassa käsiteltävistä asioista. Tätä perusrunkoa järjestettiin ja täydennettiin niin, että se tukee paremmin käytön ja hoidon tavoitteellista, nk. ohjauspyörämallin mukaista suunnittelua ja toteutusta. Kyseinen suunnittelumalli on esitelty Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa opaskirjoissa Kalavarojen käyttö ja hoito ja Nyttjande och vård av fiskresurserna. Moniin kalatalousalueisiin kuuluu olosuhteiltaan erilaisia osa-alueita, joiden osalta tavoitteet ja toimenpiteet voi olla tarpeen määritellä erikseen. Tämän vuoksi runkoon sisällytettiin mahdollisuus tehdä suunnitelman ydinosat osa-alueittain. Järkeviä osa-alueita voisivat kalatalousalueen sijainnin ja olosuhteiden mukaan olla esimerkiksi (1) keskusjärvi (merellä rannikko), (2) virtaavat vedet ja (3) pienet järvet. Kuhunkin mallirungon otsikkoon liitettiin ohjeteksti, jossa kuvataan mitä asioita ja millä tavoin kyseisen otsikon alla olisi hyvä käsitellä. Ohjeet perustuvat pääasiassa edellä mainittujen opaskirjojen teksteihin ja kalastuslain perusteluihin (HE 192/2014, Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi). Työn aikana mallirungon luonnosversioista ja laadinnan periaatteista saatiin kommentteja maa- ja metsätalousministeriöltä, ELY -keskuksilta, Kalatalouden keskusliitolta ja Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöltä. Runkoluonnosta esiteltiin myös suomen- ja ruotsinkielisillä kalastusaluepäivillä ja kalatalouden alueellisissa yhteistyöryhmissä. Mallirungon valmistelun kustansivat yhdessä maa- ja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus. Mallirungon valmistuttua sen toimivuutta kokeiltiin käytännössä laatimalla sen pohjalta ehdotus Porvoon - Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, 53/2019). Kokeilun perusteella mallirunkoon tehtiin vielä joitakin muutoksia ja lisäyksiä.201

Ethics, Nafthism, and the Fossil Subject

Several socio-economic and technological conditions shaped the faces of modernity, but without massive energy surplus modernity as we know it would not be possible at all. Fossil fuels are not created by humans. Consequently, part of the credit for modernity that is assigned to the other (human) conditions, belongs to (non-human) fossil fuels. The misplaced assignment of credit also points to modernity’s characteristic blindness to its material conditions. By and large, modernity has been described as a human victory over nature. This is supremely ironic, as the supposed human independence relies on a particular natural phenomenon. Unfortunately, this forgetfulness extends into ethics. Typical modern views on ethics rely on a subject with an autonomous capacity to act and deliberate. There is a structural parallel between the way in which the modern subject detaches itself from its material and social surroundings and the way in which a fossil fuel economy detaches production from consumption, products from waste, actions from consequences. If ethics is blind to the way in which the detachment is dependent on a particular energy regime, it is unlikely to result in a robust de-fossilization. In this article, we argue that the notions of modernity and (modern) subjectivication are made possible by non-human energy, namely fossil fuels. Thus, energy ethics for the postfossil era will be ultimately based on a-subjective and non-modern premises